lauantai 29. lokakuuta 2011

Aurinko lepää

Aurinko lepää, niin toivon. Vaikka se loistaakin voimakkaasti ja vahvana, sen säteet eivät tavoita  kaikkia meitä talvella, kuin pienen hetken.
Pimeyttä on enemmän, se kietoo meidät utuiseen viittaansa. Elämän piiri pienenee lähelle, ihan viereen.


Hiljaiset hetket vaativat antautumaan, katsomaan itseemme syvälle pohjavirtoihin. Mitä sieltä löytyykään? Mitä tahdon oikeastaan sieltä löytää?


On vain luotettava vaistoihinsa ja siihen tunteeseen, mikä on tärkeää. Yritän kuunnella ja ymmärtää sydämmelläni ikiaikaisia neuvoja.


Tahdon pitää huolta rakkaistani, kerätä heidät takkatulen lämpöön, ottaa kainaloon ja helliä.


Vaalin rakkauttani, sen antamaa pientä  valoa, joka vie meitä läpi pimeän ja kylmän ajan.





                                                                 -Valoru-

2 kommenttia:

  1. Ihania kuvia ja hyviä ajatuksia. Takassa on tuli meilläkin ja tulta tuijotellaan melkein hypnoosissa. Olette ajatuksissamme. Terveisin.

    VastaaPoista
  2. Huippu ihanat kuvat! puhumattakaan ajatuksista. Halauksia pikkusiskolle

    VastaaPoista