Elokuun illat ovat samettia ja ilma hyväilee lämpimänä ihoa. Pihlajanmarjat alkavat punertua ja puiden lehdet ovat saaneet syvän vihreän värin.
Vielä on lämpöä, vihreyttä ja elämää. Pelloilla on kiireiset ajat, puimurit ja kuivurit puksuttavat kyljet hytkyen uutta satoa talteen. Maa on ihmeellinen runsaudensarvi, kiitos vatsan herkuista!!
Mietin syvällisiä, pohdin mennyttä kesää ja tulevaa syksyä. Mitä kaikkea sain tehtyä ja mikä jäi tekemättä. Sainko onneni liepeestä kiinni vai jahtasinko vääriä tuulia.
Näitä pohtien ja pähkäillen.....
Kaunis seesteinen kuva, oikea tunnelmapala.
VastaaPoistaHienot tunnelmalliset, syksyn kypsää tuoksua täynnä olevat kuvat. Ylimmäinen kuva runoineen, valloittava. Mistä olet löytänyt tuommoisen menninkäis patsaan? Minä sain onnen liepeestä kiinni, mutta nyt se meinaa livetä, lääkitys ei tehoa ja olo on paha. Sattuu ja väsyttää, toivottavasti menee ohi;( Halauksia sinulle ja hyvää oloa.
VastaaPoistaManteli kiitos. Tunnelmointi on lempipuuhaani, mukavaa jos kuvasta sellaista välittyy.
VastaaPoistaValokki, menninkäinen jäi "pärräretkellä" reppuun Harjavallassa olleesta halpa-tilpehööri-kaupasta. Se kiipesi melkein ihan itse reppuun, en auttanut juuri lainkaan.( Tää on se eukko joka ei osta turhia juttuja,,,;/)Ppifffhhhuu.
Hienot ja tunnelmalliset kuvat. Meikäkin on laskeutunu sieltä tunturilta, jossa viimeksi tallustelin, kun puhelimme telehvoonin kautta. Ootteko ollu pärräretkelläkin? ihanaa.
VastaaPoistaHei tunturien tyttö:) Juu ollaan tehty pikkuisella jammun-nyssykällä kakspäällä retkiä, aika vähän ja ihan lähimaastoon.
VastaaPoista