sunnuntai 19. syyskuuta 2010

Syysmietteitä

Hiljennän tahtia, opettelen nauttimaan vähenevistä auringonsäteistä, pienistä ilonpisaroista. Opettelen katselemaan itseäni sisältäpäin, hyväksyvästi, mutta huomaten myös kehittämisen paikat. Onko kasvua tapahtunut, hienoista muuttumista positiivisempaan suuntaan?
Olenko oppinut luopumaan turhasta, keventänyt mukana kannettavaa lastia? Syksy opettaa luopumista, se opettaa vaihtuvia tunteita, iloa ja surua.


Hämärtyvissä illoissa kääriydyn peittoon, katselen kynttilöitä ja kuuntelen uniani. Jospa isoäitieni viisaus opettaisi minun sisimmälleni neuvoja, osoittaisi huomaamaan ja ymmärtämään. Kun kylmät tuulet todella alkavat puhaltaa, viritän takkaan tulet ja tuijottelen tyynnyttäviä liekkejä. Niissä on ikiaikainen taika joka tuo tunteen turvasta, lämmöstä ja rauhasta.


5 kommenttia:

  1. Ihania ajatuksia ♥
    Minäkin hiljentäisin mielelläni tahtia, mutta en voi kiirelle mitään, kumpa voisinkin.
    Kaunis kollaasi ja kortti teksteineen sopivat ajatuksiin,ja isoäidit ovat viisaita, mietin tuleeko minusta koskaan, epäilen.
    Mutta kaunista syksyä, nautitaan ja kuunnellaan ja katsellaan, levätäänkin välillä ♥

    VastaaPoista
  2. Söpöliinin sydänperunan löysit, raskiiko sitä syödä ollenkaan:) Kaunis tuo alin syyspäivän toivotus.
    Syksyllä on pakko vähän hiljentää ja olla sisällä, sytytellä kynttilöitä, nukkua vähän enemmän, tehdä mukavia syysaskareita.
    Hyvää syyspäiväntasausta sinulle myös♥

    VastaaPoista
  3. Hiljennetään, pikkuhiljaa. Luopuminen on vaikeaa, turhan taakan mukanaan kuljettaminen, tapahtuu joskus huomaamatta. Karistetaan yltä, jatketaan keveämmin. Kortti teksteineen, aivan ihana. Hyvää syyspäiväntasausta rakas siskoseni.

    VastaaPoista
  4. Seijastiina, kiirettä se välillä täälläkin pitää, mutta sen minkä pystyn pistän kampoihin, aina kun huomaan hötkyväni turhia, komennan "rauhotu ny ihimine" :)Tottakai meistä tulee viisaita isoäitejä(jos joskus saan lapsenlapsia, muussa tapauksessa viisas ikäihimine) ainakin omalla tavallamme. Kaunista syksyä sinulle myös.

    Manteli sydänperuna körötteli kellariin pyöreitten kaveriensa kera:)Saas nähdä kenen lautaselle se putkahtaa. Mielestäni syksyllä tulee tietynlainen mielentila, verkkaisemmat ajatukset ja muutenkin pyöritään enempi takan kupeella, silloin kun voidaan ja keretään töiltä.

    VastaaPoista
  5. Valokkiseni, siskoseni niinkuin tiedät olen mestari murehtimaan, mm. siitä yritän päästä eroon. Monenlaisia asioita voi kantaa mukanaan ja vaikka ne ovat kipeitäkin niistä voi olla vaikea luopua, tuttu kipu on turvallisempaa kuin outo ja erilainen esim. luottamus elämään. Se haastaa muutokseen ajatuksien ja tekojen...siinäpä sitä on itse kullekkin rokkaa:)

    VastaaPoista