lauantai 6. marraskuuta 2010

Elämänpuu

En ole yksin, olen pieni oksa, suuressa puussa.
Meitä on paljon, suuria, pieniä, vahvoja, heikkoja,
vanhoja ja nuoria.

Kasvamme suuressa puussa, joka on seisonut
juurillaan, muhevassa mullassa monia sukupolvia.
Varsi on kasvanut rosoiseksi ja vahvaksi.
Lehvästö levinnyt laajalle ja korkealle, pilviä hipoen.

Siellä tuuli kuiskii tarinoitaan, menneistä ajoista, viisauksista ja voimasta.
Oi kerro tuuli, kerro tarinoita!
Kerro juurista, mullasta, sateesta ja uusiutumisesta.
Kerro auringonvalosta ja miten koko elämä saa voimansa.

Kerrothan?

Lempeää uusiutumista kaikille - Valoru -


4 kommenttia:

  1. Ihanaa, sinä se osaat pukea sanoiksi ajatukset. Halauksia. Yritän huomenna ehtiä pirauttelemaan. t. Kaarnikka-sisko

    VastaaPoista
  2. Marjaisa, kiitos kommentistasi, aloin pohtimaan omia juuriani ja ihmisen elämää yleensäkkin, miten samankaltaista se lopulta onkaan, kuin puun tai kukan...

    Kaarnikka, kiituksiaa, soita vain olen kuulolla.

    VastaaPoista
  3. Kuinka ihania lohduttavia ja kauniita ajatuksia. Samaa kai olemme samaa energiaa kaikki. Kiitos siskoseni näistä:)

    VastaaPoista