sunnuntai 20. kesäkuuta 2010

Uusiutumista

Olen kiitollinen elämälle kaikesta hyvästä mitä se on minulle suonut. Yritän olla kiitollinen siitäkin, mikä ei ensituntumalla ole hyvää tai kivaa. Ilman tätä kaikkea, en kuitenkaan olisi minä - en ainakaan tällainen minä.
Tuttuun  hyvään voi kuitenkin jumiintua, niin minä ainakin. Mukavuudenhalusta, pelosta, tai epäuskosta omiin voimiin ja kykyihin. Nyt opettelen katsomaan ja tekemään toisin, kaikki ei varmaankaan kaadu jos jotain muuttaa. Opettelen sanomaan kiitos ja hei! Kaikkea tuttua hyvää en tarvitse, se ei vie minua enää eteenpäin, vaan kahlitsee polkemaan samaa rataa. Minulla ei ole mitään patenttia tähän, ei selvää karttaa, mutta menen eteenpäin tunnustellen ja kuunnellen. Sisin kertoo nopeasti, onko jokin tie oikea, se kertoo hyvällä mielellä, tyytyväisyydellä ja ilolla. Tiedän, että seesteiset hetkeni eivät kestä kauan ja pian taas tempoilen. Opettelen hyväksymään itsessäni  nykäyksittäin toimivat jaksot. Kun hyväksyn, nykäykset eivät enää upota päätäni pinnan alle ja aallot käyvät lempeämmiksi uida - vastatuuleenkin.

  Nautitaan auringon voimasta, aina kun pilvet sen sallivat.

5 kommenttia:

  1. Saman tapaisia ajatuksia on minullakin ollut ihan viime aikoina. Hyviä ajatuksia ja oikein tunnelmallinen kuva sekä siihen sopiva teksti. Kiitos sinulle tästä hetkestä täällä.

    VastaaPoista
  2. Sari erilaisten tunnelma, teema ja tarina-kuvien
    miettiminen ja ottaminen on yksi hauskimmista "jutuistani". Saan olla niin hassu, aito ja lapsenuskoinen kuin haluan, nautin siitä kovasti. Mukavaa jos sinuakin miellytti.

    VastaaPoista
  3. Juttusi miellytti minuakin, varsinkin asenteesi elämää kohtaan. Ei "vaikka läpi harmaan kiven" vaan herkkänä kulloisellekin tilanteelle, oli suuntasi mikä tahansa. Vaikka meillä on päämääria ja tehtävänantoja itselle, ei kannata uupua vastavirrassa, vaan kokea elämä tilaisuuksien tarjoajana ja katsoa mitä myötävirta tuo tullessaan. Voi sattua iso kala koukkuun, kun sen on näin valmis nappaamaan halusi sitten luopua tai saada.

    VastaaPoista
  4. Marjaisa minut on vain tehty niin, sätkin aikani vastavirtaan ja sitten annan, kun olen valmis, taas mennä myötävirtaan, vaikka toisin kuin luulisi myötävirtaan meneminen onkin se vaikeampi paikka, koska silloin on vain luotettava virran kantavaan voimaan.

    VastaaPoista
  5. Olet saanut hyvin ajatukset kiteytettyä tähän tekstiin. Samojahan on mietitty, vaikka yleensä sinä annat vielä asioihin, syvällisempää pohdintaa. Joka sysää katsomaan asioita uudelleen ja löydän uutta näkökulmaa. Kiitollisuus, sitä on opeteltu ja kumma kyllä kiitollisuuden aiheet lisääntyvät, sitä mukaan kun muistaa kiittää.

    VastaaPoista