Kuulet linnunlaulut, sanat ja lauseet, muttet saa otetta niistä, ne jäävät ilmaan kaikumaan. Myöhemmin kaikki tiivistyy, kiertyy palloksi joka jää sisällesi, kukaan ei näe tai ymmärrä sitä. Kannat palloasi sisälläsi läpi surun ja pelon, hetkestä seuraavaan, askeleesta toiseen. Se on raskas ja välillä haluaisit melkein luovuttaa.
Toivon - jonain päivänä pallo murtuu tuhansiksi kirkkaiksi siruiksi. Vesipisarat, orvokinlehdet, linnunlaulut ja lumihiutaleet lentävät vapaiksi ja voimme todella tuntea, nähdä ja kuulla kaiken. Toivon - että hymy nousee hitaasti huulillesi, puhkeaa iloksi silmissäsi, aika nytkähtää liikkelle ja sinä olet siinä <3
Toivon - että jonain päivänä on nyt.
Niin kauniisti kerroit asiasi, häikäisevän kauniisti.
VastaaPoistaMarjaisa kiitos, kauneutta voi nähdä monella tapaa ja monenmoisissa asioissa, jopa niissä kipeissä.
VastaaPoistaUpeaa! kaunista, kuvailet hyvin olotilaa jota minä tunnen myös eläväni.
VastaaPoistaKaunista ja herkkää luettavaa, joskus tosiaan tuntuu, kuin katselisi kaikkea jostain kauempaa eikä saa otetta oikein mistään. Sinä osaat nämä tuntemukset niin hienosti pukea sanoiksi kauniiden kuvien kera.
VastaaPoistaKiitos sanoistasi Valorun. Kipeimpiä ovat rikkovat asiat kuitenkin, ei kuuolema, suru, sairaus,eikö niin?
VastaaPoistaKoskettava ja upea kirjoitus! Voin ymmärtää tuon monella tavalla, mutta juuri nyt sanasi sopivat erittäin hyvin prosessiini, jota olen käynyt läpi viime aikoina. Uusi aika on nytkähtänyt liikkeelle :)
VastaaPoistaValokki kiitos, täällähän me kaikki rämmiskellään omaa savottaamme kukin, mutta yhdessä tsempaten on kaikilla ehkä hetken helpompaa :)
VastaaPoistaManteli, kiitos. Elämä ottaa joskus "niskalenkkiä", mutta kai se on sellaiseksi tarkoitettukkin. Ehkä se muokkaa ja opettaa meitä sillätavoin.
Marjaisa,totta kaikenmoista voi kestää ja käydä läpi jos on läheisyyttä, rakkautta ja välittämistä antamassa voimaa ja tukea.
Ruska kiitos ja mukavaa että tulit tännekkin kurkkimaan. Hyvä jos tekstistä voi jokainen löytää jotakin itselle merkityksellistä, niin sen yritin muotoilla. Omat tunteet ja kokemukset vain joskus tuppaantuvat liiankin kanssa kirjoituksen sekaan, tunteellinen siili kun olen.