Huomaamatta ja salaa

Kesä on hiipinyt salaa, tullut ja kietonut kaiken kukkiin, heiniin ja tuoksuihin. Yritän pysähtyä hetkeen, olla kesässä, heilua heinänä tai  Päivänkakkarana keikkua. Joskus se on vaikeaa, toisinaan putoan heiniin helposti. Jatkuvaa aaltoilua, saamatta kiinni mistään tukevasti.

Olen antanut periksi, kellun vain virrassa. Selälläni unelmoin utuisin silmin.

En sure, en murehdi, ainakaan useimmiten. Olen matkaan eksynyt, mutta perillä ---luottamuksessa--- kuulostaa hassulle, mutta niin se on.

Mansikat kypsyy, ruusupapu yrittää kiivetä ylöspäin ja salaatit rehottaa.

Iltaisin raahaan kasteluvettä kannuittain, en malta tulla sisälle vaikka hyttyset syö.

Hengitän tuoksuvaa ilmaa, auringonlaskussa laulavat kurjet ja mustarastaat.

Sutit ja pohjat syyhyttävät kynsiä, kangaspalat odottavat ompelijaa. 

Elämä on ..

- Valoru-