Metsä on ollut hiljaa,vain pieni tuuli on leikkinyt puissa. Kaiken peittää valkea kimmeltävä vaippa. Talvi on kietonut maan uneen, rauhaan. Mutta tänään pidätin henkeäni, kuulin miten pieni lintu lauloi. Aivan varovasti, pelästyen äänensä rikkomaa hiljaisuutta. Maa henkäisi,raotti silmiään, mutta valoa oli vielä liian vähän. Käänsi kylkeään, päätti ottaa vielä tirsat.
Jes hienoa, siitä se alkaa, laitoin sinulle linkin noihin mun sivuille.
VastaaPoistaVoi vitsi miksemmmää osaa noin ihanasti käsitellä sanoja...
VastaaPoistaNo niin nyt kommenttia omana ittenän, tuli naputeltua aiemmin leilan tunnuksella. Kyllä on kaunista tekstiä kertakaikkiaan.
VastaaPoistaKaarnikka ja Valokki kiitosta vain. Sanoja on monenlaisia ja monellatapaa kivoja luettavia. Jokaisella on omanlaisensa, näköisensä lahja annettavana, niinkuin teilläkin molemmilla.
VastaaPoista