Lunta ja unta odotellessa

Havahdun unestani sateen ääneen, uni karkaa tuuliin. Kömmin ylös vuoteesta, keittiössä käteni askartelevat mukiini teetä. Nappaan torkkupeiton ja käperryn nojatuoliin hörppimään hunajaista juomaani.

Sadetta lukuun ottamatta on hiljaista. Ulkona taivaankansi vielä nukkuu sadepilvipeittonsa alla. Jään kuuntelemaan pisaroiden ääntä, ne rummuttavat rytmikkäästi kattoa, pienet kohahdukset ja ropsahdukset säestävät siellä täällä.

Hetken kuunneltuani korviini kantautuu laulua pisaroiden seasta, se kietoutuu, nousee ja laskee.
Kuuntelen hiljaa heijaten itseäni, en aivan saa selvää sanoista, jos niitä edes on. Kaunista se on - hymyilen - lämmin tee valahtaa jäseniini, töpsötän takaisin vuoteeseen. Kuulen yhä laulun uneni läpi, rytmikkäät rummut, soljuvat huilut - ja sanat - jotain ilosta ja elämästä - jotain rakkaudesta.

                                                 -Valoru-