tiistai 29. marraskuuta 2011
Unelma - nyt
Unelmani ei jaksanut enää juosta, se tahtoi kainaloon, tavalliseen elämään - hiljaa hymyilemään.
Se ei halunnut olla porkkana, josta koskaan ei saanut haukata. Käsiini se tahtoi - ihan omiini -
muovautumaan tästä hetkestä - juuri nyt!
Kauniita hetkiä - Valoru -
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Uudempi teksti
Vanhempi viesti
Etusivu
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti