Syksy - nytkö jo? Jaloissa kahisevat ensimmäiset puista pudonneet lehdet. Siemenkotelot kypsyvät heinikossa. Illat pimenevät aikaisemmin. Kaikki on käynyt niin nopeasti, en ymmärrä ollenkaan miten..
Katselen itseäni, tunne on outo. Olen muuttunut, mutta miten - paljonkin- mutta milloin? Joskus minusta tuntuu etten ollenkaan ole - missään. Vaikea selittää, mutta suurimman osan ajasta tuntuu kuin olisin jossain muualla. En kuitenkaan siellä, enkä täälläkään.
Käperryn kuuntelemaan sadetta. Kaivan vesivärikynät ja uppoudun viivojen tekemiseen. Kaikki muu saa unohtua.
- Valoru-
Kaunista monimuotoista kuvataidetta, kiinnostavaa kerrontaa. Et ole yksin tuntemuksinesi...
VastaaPoistaKiitos Kiki, joskus on vähän irrallinen olo. Hyvä tietää että muillakin on hieman hassu olo joskus. Melkoista haipakkaa välillä, niin että on oikein väkipakolla otettava tilaa myös sille hiljaiselle omalle miettimiselle. Muutoin kadottaa otteen itseensä ja alkaa papukaijana toistaa toisten odotuksia ja ajatuksia.
VastaaPoistaVoi vitsi kuinka ihan kuva !
VastaaPoistaIrrallisuuden tunne on tuttu, olo että katselee ulkoapäin elämäänsä. Kaikki vain tapahtuu, aika katoaa jonnekkin mihin? sitä on vaikea hahmottaa. On myös tosi vaikeaa sisäistää ja tajuta mitä ihan itse todella haluaa. Halauksia siskolle!
Näinhän se... kiitos haleista näin jälkikäteen..vähän hidas taas.....
Poista