perjantai 21. syyskuuta 2012

Tyyneyttä

Reiki I kurssin jälkeen, olo on ollut tyyni. Olen iloinen siitä, että tämä vain tuli elämääni. En tiedä vielä mihin tieni jatkuu, mutta sillä ei oikeastaan ole väliä. Minä luotan, että kaikki järjestyy parhain päin.


Kurssin jälkeen, olimme sisareni Valokin kanssa todella rennossa ja luottavaisessa olotilassa. Pötkötimme siskon sängyllä ja luimme Aila Norlamon kirjaa Elämän oppilapsi. Välillä hihitimme vedet silmissä välillä katsoimme toisiamme ja hihkuimme löytämisen ilosta.


On myös mentävä itseensä, jälleen kerran. Kerros kerrokselta antaa anteeksi, hyväksyä ja rakastaa.
Kerros kerrokselta lakattava murehtimasta, pelkäämästä ja päästää irti.
Kerros kerrokselta, lakattava arvostelemasta ,tuomitsemasta ja antaa kaikkien kukkien kukkia.


Nyt sytytän kynttilän ja  istun hiljaa. Kuuntelen sateen ropinaa ja hiljaista opasta sisälläni.


Sitten voisin vaikka tanssia näin:




                                                             -Valoru-
                                             

2 kommenttia:

  1. Kerros kerrokselta, niinpä! Välillä toivoo, että se olisi edes hitusen helpompaa... :)

    Tuo keskimmäinen kuva on aivan ihana, mikä tunnelma ja valaistus!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiki niinpä, välillä sitä sukeltaa vanhaan jupinaan, kunnes huomaa että - taas, ääh! Olimme Valokin kanssa kävelyllä hänen kotinsa läheisessä metsikössä, missä on myös pururata. Me tykättiin enemmän noista metsäpoluista, valo tuli välillä tosi kauniisti puiden oksien välistä.

      Poista