Äidin värikäs maailma

Juhlat on onnellisesti juhlittu. Sankari 90-v jaksoi tyynenä ja hymyilevänä koko juhlan läpi. Suuresta perheestään on sisaria ja veljiä vielä muutama jäljellä, heidän kanssaan on muisteltu menneitä. Vanhoille tapahtumille naurettu, elämän nurjille puolille kyynel vieräytetty. Sankaria on nauratettu ja laulatettu.

Sukua äidinpuolelta surisee ja pulisee tuvan penkeillä. Näen vilahduksia kasvoissa, silmissä kulmissa-- mammasta (iso-äiti) pappasta(iso-isä) äidistä, tädeistä, enoista, sisaristani---juuristani.
Muistelemme menneitä serkkujen ja lapsuuden-ystävän kanssa, miten hassuja asioita lapsuudestaan muistaakin.
Miten oudolla tavalla ehjä ja rikas se olikaan kaikesta ulkoisesta huolimatta.

Äiti on aina ollut sielultaan taiteilija, mutta joutunut olemaan työjuhta, perheenpää, huoltaja, ja hoitaja.
Olen äärettömän onnellinen jokaisesta saavutetusta tunnustuksesta äidin taiteilijanuralla, koska hän on saavuttanut ne kaikki omalla sitkeydellään ja intohimollaan tehdä sitä mikä on ominta. Äidin tauluissa, runoissa ja kädentöissä näkyy kaunis ja aito sielu.

Lempeä, värikäs ja kukikas kuin raanun kuviot jotka kätensä ovat pistelleet ajan tummaan virtaan.