Niitä kaipaan, kaipaan tilaa hengittää, hihkua kiljua, olla hölmö ja innoissani. Haluan olla minä, mitä se ikinä onkaan. Haluan olla sateenkaari, myrskypilvi ja kissankello.
Jälleen kerran pyytelen itseäni, jaksa vielä vähän, jaksa tästä hetkestä seuraavaan, ehkä huomenna paistaa jo aurinko. Ehkä tulee päivä, jolloin tiedän tulleeni kotiin.
Samanlaisia tuntemuksia on minullakin nykyään paljon. Kaikkea hyvää ja ihanaa toivon ja lähetän Sinulle: värejä (kuviesi värit ovat upeita, kiitos!), mahdollisuutta olla rajattomasti kaikkea sitä ihanaa mitä Sinä Olet, voimia ylittää synkät hetket! Hengitä Valoa, elämä voittaa, luotetaan siihen!
Kiki kiitos kannustuksesta, on aina ikävää kun huomaa ettei pystykkään aina olemaan iloinen ja positiivinen vaikka kuinka haluaisi. Kait hetkellinen "ontuminen" on inhimillistä. Jospa niin opin jälleen jotain, ehkä ilman näitä hetkiä ylpistyisin enkä enää muistaisi ja ymmärtäisi miten vaikealta voi tuntua joskus.
En tiedä miksi, mutta kevään tullessa on aina ollut sellainen vaikea kausi. Nyt kun olemme täällä lämpimässä, se ei enää vaivaa. Sekin on jo paljon kun ajattelee että se tavallaan kuuluu siihen vuoden aikaan ja menee sitten ohi. Täytyy vain etsiä joka päivästä se pieni hyvä ja tallustella pienin askelin eteen päin. Halit.
Samanlaisia tuntemuksia on minullakin nykyään paljon. Kaikkea hyvää ja ihanaa toivon ja lähetän Sinulle: värejä (kuviesi värit ovat upeita, kiitos!), mahdollisuutta olla rajattomasti kaikkea sitä ihanaa mitä Sinä Olet, voimia ylittää synkät hetket!
VastaaPoistaHengitä Valoa, elämä voittaa, luotetaan siihen!
Kiki kiitos kannustuksesta, on aina ikävää kun huomaa ettei pystykkään aina olemaan iloinen ja positiivinen vaikka kuinka haluaisi. Kait hetkellinen "ontuminen" on inhimillistä. Jospa niin opin jälleen jotain, ehkä ilman näitä hetkiä ylpistyisin enkä enää muistaisi ja ymmärtäisi miten vaikealta voi tuntua joskus.
VastaaPoistaEn tiedä miksi, mutta kevään tullessa on aina ollut sellainen vaikea kausi. Nyt kun olemme täällä lämpimässä, se ei enää vaivaa. Sekin on jo paljon kun ajattelee että se tavallaan kuuluu siihen vuoden aikaan ja menee sitten ohi. Täytyy vain etsiä joka päivästä se pieni hyvä ja tallustella pienin askelin eteen päin. Halit.
VastaaPoista